Työsuhde

a) Työmarkkinajärjestelmä:

Suomen palkansaajien ja työnantajien järjestöt:

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 
Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava


Keskusjärjestön tehtäviin kuuluu:

Tekee edellytyksiä palkka- ja työehdoista jäsenliitoille. Neuvottelee yhdessä jäsenliiton kanssa työehdoista ja työelämää koskevissa asioissa. Neuovottelee, vaikuttaa ja sopii kaksi- ja kolmikantaisesti.

• Palkkaperusteista sosiaali- ja eläketurvasta. 
• Työlainsäädännöstä ja muusta työntekijöitä koskevista lainsäädännöistä.
• Toimenpiteistä työllisyyden parantamiseksi, ammattillisen osallistumisen vahvistamiseksi ja työelämän kehittämiseksi.

Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen keskusteluun  ja päätöksentekoon alueellisella, kansallisella ja EU- tasolla. Kokoamalla jäseniä ja jäsenliittoja yhteisiin toimiin tavoitteiden puolesta. Tukee jäsenliittoja asioiden kehittämisessä ja edistämisessä. Vaikuttaa kansainvälisesti ammattiyhdistysoikeuksien ja työn tekijöiden aseman vahvistamiseksi.

Normaalisitova työehtosopimus velvoittaa työnantajia ja työntekijäjärjestöjä. Se sitoo myös työntekijää, vaikka hän ei kuuluisi sopimuksen solmineeseen ammattijärjestöön, jos työantaja on solminut työehtosopimuksen ammattijärjestön kanssa tai liittynyt siihen.

Yleissitova työehtosopimus sitoo kaikkia järjestäytymättömiä työnantajia ja työntekijöitä. Yleissitovasta työehtosopimuksesta päättää yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Siinä on myös minimiehdoista kuten mm. palkkauksesta, lepotauoista sekä lomista. Ei lakko-oikeutta.

b) Mitä eroa on työ- ja virkasuhteella? 

Niiden välisillä eroavaisuuksilla ei ole enää paljoakaan merkitystä. Niiden keskeisimmät erot liittyvät pääasiassa siihen, että työsuhde perustuu sopimukseen ja virkasuhde virkamääräykseen. Työsuhteen ehdoista sovitaan työntekijän kanssa, mutta viranhaltijan virkavelvollisuudet määräytyvät työnantajan
yksipuolisten määräysten tai suoraan lainsäädännön perusteella. Tyypillinen ero on ylityövelvoite.

c) Mitä työsopimuksen kirjallisen selvityksen on ainakin sisällettävä?

• Sen on sisällettävä työnantajan ja työntekijöiden tarpeet
• Työsopimuslain säännökset siitä, mistä asioista ainakin tulee sopia
• Alan työehtosopimuksen vähimmäisehdot, joita epäedullisemmin ei saa sopia
• Työsopimuksen sisältöä rajoittavat työsopimuslain, työaikalain ja vuosilomalain säännökset
• Työnteon alkamisajankohta
• Työnantajan ja työntekijän koti- ja liikepaikka
• Koeajan pituus. (Jos siitä sovitaan)
• Työntekijän pääasialliset työtehtävät
• Työhön sovellettava työehtosopimus 
• Irtisanomisaika tai sen määräytymisperuste

 Mitkä ovat määräaikaisen työsuhteen perusteet?

• Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustelluista syistä ole tehty määräaikaiseksi
• Työn kausiluontoisuus
• Määräaikainen hanke
• Kertaluontoinen työsuoritus
• Sijaisuus
• Harjoitteluaika
• Oppisopimuksen määräaika

  Mitä muuta oleellista määräaikaiseen työsuhteeseen liittyy

  verrattuna toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen?

• Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on ensisijainen työsopimuksen muoto. Sovitut ehdot ovat minimiehtoja, joita työnantajan tulee vähintään noudattaa kaikkiin työntekijöihinsä. Esim vähimmäis palkkoja ei saa alittaa. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, työsopimusta ei saa tehdä määräaikaisena.

 Mitä koeajasta sanotaan määräaikaisessa työsuhteessa? 

• Työnantaja ei voi irtisanoa määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää työsuhteen ollessa kesken, eikä työntekijä voi irtisanoutua kesken määräaikaisen työsopimuksen. Määräaikainen työsuhde kattaa tietyn ajan tai tehtävän. Sen voi solmia, jos siihen on perusteellinen syy. Työsuhde sitoo sekä työnantajaa että työntekijää. Yhteisellä sopimuksella työsuhde voidaan päättää ja irtisanoutumisesta on mahdollista neuvotella. 

d) Irtisanominen. 

 Mitkä ovat henkilöstä johtuvat painavat syyt joiden

 perusteella työnantaja voi irtisanoa?

• Irtisanominen on mahdollista jos ei tottele työaikoja
• On vaaraksi muille työntekijöille
• Ei kunnioita työpaikan tapoja
• Tulee töihin päihteiden alaisena

 Mikä on irtisanomisaika työsuhteen pituuden mukaan?

 Kun työsuhde on jatkunut enintään 1v = 14 päivää
 yli 1 v, mutta enintään 4 v = 1 kk
 yli 4 v, mutta enintään 8 v = 2 kk
 yli 8 v, mutta enintään 12 v = 4 kk
 yli 12 v = 6 kk

Entä irtisanomisaika työntekijän itse irtisanoutuessa?

Työntekijän irtisanomisajat ovat, kun työsuhde on kestänyt max 5 v = 14 päivää
yli 5 v = 1 kk.

e) Luettelo asioista, joita käsitellään työsopimuslaissa, työaikalaissa ja vuosilomalaissa. 

1. Yleiset säännöt.

2. Työnantajan velvollisuudet
3. Työntekijän velvollisuudet
4. Perhevapaat
5. Lomauttaminen
6. Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä 
7. Työsopimuksen irtisanomisperusteet
8. Työsopimuksen purkaminen
9. Työsopimuksen päättämismenettely 
10. Työsopimuksen pätettömyys ja kohtuuttomat ehdot
11. Kansainvälisluonteiset työsopimukset
11a. Työnantajien yhteisvastuu palkattaessa laittomasti maassa oleskelevia työntekijöitä 
12. Vahingonkorvausvelvollisuus 
13. Erinäisiä säännöksiä 
14. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Työaikalaissa:

1. Lain soveltamis ala
2. Työajaksi luettava aika
3. Säännöllinen työ aika
4. Säännöllisen työajan ylittäminen
5. Yö ja vuorotyö
6. Lepoajat ja sunnuntaityö
7. Työaika ja asiakirjat
8. Erinnäiset säännökset
9. Voimaantulo ja siirtymäsännökset

Vuosilomalaissa: 

1. Yleiset säännökset
2. Vuosiloman pituuus
3. Vuosilomapalkka
4. Lomakorvaus
5. Vuosiloman antaminen
6. Erinnäiset säännökset
7. Voimatulot ja siirtymäsäännökset